Taaleritehdas - Kohtaaminen kanssamme kannattaa aina.

Suomalainen taloustoimittaja kirjoitti sijoituskommentissaan Talouselämä-lehdessä (nro 21/2011), etteivät suomalaiset tarvitse suomalaista pörssiä mihinkään. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että yritykset eivät tarvitse ulkopuolista rahoitusta, koska eivät investoi ja piensijoittajat voivat omalta päätteeltään tehdä kauppaa, missä haluavat, ilman suomalaista pörssiä.

Pörssillähän ei itsessään ole muuta kuin välinearvoa, mutta tuo väline on kansallisten pääomamarkkinoiden toimivuuden tärkeimpiä mittareita Pääomamarkkinoilla tarvitaan erilaisia toimijoita: tarjontaa luovia, nälkäisiä pieniä, ja suuria yrityksiä, jotka kilpailevat rahoituksesta hyville kasvuideoille; kysyntää luovia pääomasijoittajia, businessenkeleitä ja piensijoittajia, jotka jokainen kilpailevat mahdollisuudesta omistaa edes pieni siivu kasvuhakuisista suomalaisista yrityksistä; ja lopulta vielä rohkeita ja ennakkoluulottomia poliitikkoja ja viranomaisia, jotka luovat jatkuvasti yhä parempia edellytyksiä näille innokkaille toimijoille.

Kesälomaterasseilla voimmekin kaikki miettiä omaa rooliamme. Mitä minä voisin näissä markkinatalkoissa tehdä kasvun eteen ja talouden näivettymistä vastaan? Jokainen yksittäinen sijoituspäätös edistää pääomien vapaata liikkumista ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä luo pohjan talouskasvulle. Yleiseen talouspoliittiseen ympäristöön on vaikea vaikuttaa ja yksittäisille markkinatalouden shokeille emme voi mitään. Voimme kuitenkin laittaa rahamme töihin ja tarjota reaalitalouden toimijoille puitteet onnistumisille. Vaikutetaan siellä missä pystymme, terveen itsekkäästi!

Ennen lomille lähtöä, muista katsoa läpi sijoitussalkkusi sisältö oman Yksityispankkiirisi tai varainhoitajasi kanssa ja laita salkku kesälomakuntoon. Lomalla ei sijoitusmurheita kannata miettiä. Siihen kesä on aivan liian lyhyt!

Oikein mukavaa loma-aikaa. Nähdään taas elokuussa Navigointitilaisuudessa!

Nykytilanteessa on paljon yhteistä viime vuoden alkukesään. Yhdysvaltojen teollisuuden aktiviteettia kuvastava ISM-indeksi kääntyi laskuun, työmarkkinoilta saadut tilastot olivat pehmeitä ja keskustelu euroalueen velkakriisin ympärillä kävi kuumana. Edellä mainitut tekijät johtivat hermoiluun sijoittajien keskuudessa ja epävarmuus tulevasta oli nousussa. Pelot osoittautuivat turhiksi. ISM-indeksi palasi takaisin ennätyslukemiin, työmarkkina lähti asteittain elpymään ja yritysten tulokset kasvoivat selvästi odotuksia nopeammin.

Osakekurssit nousivat viime vuonna toukokuun lopusta vuoden vaihteeseen Yhdysvalloissa 17 %, euroalueella 12 % ja suomessa peräti 22 %. Emme kuitenkaan usko yhtä vahvaan kehitykseen tällä kertaa. ISM-indeksi tuskin palaa 60 pisteen tuntumaan lähiaikoina, yritysten tuloskasvu hidastuu ja globaali rahapoliittinen ympäristö kiristyy väistämättä inflaatiouhan noustessa. Emme myöskään usko uuteen romahdukseen. Viime aikojen heikot luvut ovat osin seurausta Japanin katastrofin aiheuttamasta shokista ja luottamuskadosta. Osaltaan kyse on myös täysin luonnollisesta kasvuvauhdin hidastumisesta taloussyklin siirtyessä kypsemmän kasvun vaiheeseen. 
 

Uskomme, että kasvu kiihtyy Yhdysvalloissa uudestaan toisella vuosipuoliskolla investointikysynnän ja viennin tukemana. Kun käsitys tästä vahvistuu, palaavat osakemarkkinat jälleen nousu-uralle, toisin aiempaa loivemmalle. Kuten viime vuonna, myös nyt on kesän aikana syytä lievään varovaisuuteen. Tölkin potkiminen euroalueen velkakriisin osalta jatkuu ja makroympäristö ei välittömästi käänny parempaan suuntaan.

”Cash is King” sanonta pitää tällä hetkellä enemmän paikkaansa kuin aiemmin. Salkussa kannattaa osasijoitusten lisäksi pitää runsasta käteispositiota tuoton heilahtelujen tasaamiseksi. Valtion lainat eivät hajauta riskiä kuten aiemmin. Euroalueen ydinmaiden orastavat inflaatio-ongelmat yhdistettynä reunamaiden velkaongelmiin eivät ole houkutteleva yhdistelmä indeksisijoittajalle. Lisäksi euroalueen High Yield -lainat ovat hyvä lisä osakkeiden ja käteisen rinnalle. Salkun tuottopotentiaali säilyy hyvänä eivätkä tuoton heilahtelut juurikaan lisäänny.

Samu Lang, salkunhoitaja