Eurojäristyksen kriittiset jälkijäristysajat
Suuren Eurojäristyksen keskus on takana: osapuolet ovat törmänneet toisiinsa, liikkuneet uusiin asemiin toistensa suhteen ja nyt alkavat tunnustelut maailman uudesta asennosta. Luvassa on, kuten järistysten jälkeen aina, uhrien pelastamista, kuolleiden hautaamista, loputonta siivousta ja tuhojen arviointia. Kaikki tämä jälkijäristysten varjossa.
Järistyksen loputtua selviytyneiden yhteisöllisyys on käsinkosketeltavaa: keräännytään yhteen ja organisoidutaan pelastustehtäviin. Fokus on aidosti tärkeimmissä asioissa eli haavoittuneiden hoitamisessa ja kadonneiden etsinnässä. Miten tämä näkyy Eurojäristyksessä? Poliitikkoja taputellaan olalle, kun he (vihdoinkin) saivat jotain edes uskottavuutta muistuttavaa aikaiseksi. Osakekurssit nousivat ja hetki hengitettiin vapaammin.
Se, että Kreikka järjesti ensimmäisen jälkijäristyksen yllätti. Samalla se kertoo siitä, miten korkeilla panoksilla nyt pelataan. Kaikki tai ei mitään on Kreikan kansanäänestyksen panos. Silti tämä näytös on vain jälkijäristys, ja päänäyttämö on varattu Italialle.
Seismologien ennustusten mukaan juuri Italiassa pahimpien jälkijäristysten vaara on suurin. Berlusconin tulisi kyetä hoitamaan Italian talous uudelle kestävälle pohjalle. Mutta pystyykö hän? Onnetonta on, että heikommatkin jälkijäristykset aiheuttavat helposti suurta tuhoa jo ennestään vahingoittuneille rakenteille. Paljon Italiaan vaikuttaa myös se, kumpaa Sarkozyn ranskalaiset haluavat olla: talouden parasta A-luokkaa etelässä vai huonointa C-luokkaa pohjoisessa. Kenen joukoissa seisot?
Jälkijäristysten jälkeen Eurooppaan syntyy ”uusi normaali” taloudellinen tilanne, joka kertoo meille, että entiseen löysän rahan menoon ei tulla palaamaan. Viimeisetkin jälkijäristykset ovat yleensä tulleet kolmen kuukauden sisällä Suuren Järistyksen jälkeen. Tammikuun loppua odotellessa…
Marraskuun Navigoinneissa kerromme taas ajankohtaisia uutisia sijoitusmarkkinoilta. Ilmoittaudu mukaan!
Tapaamisiin,
