”Vain harvat niistä, jotka saavuttavat jotakin tässä elämässä, ovat huippuälykkäitä. Heillä on kuitenkin kannustimenaan yksi huippuominaisuus: Yritän uudelleen, en anna periksi, pysyn sitkeänä, jatkan hellittämättä, pyrin eteenpäin -asenne.” 

- Norman Vincent Peale -

 Me Taaleritehtaalla haluamme panostaa Suomeen. Yksi yrityksemme peruskivistä on alusta saakka ollut suomalaisuus. Vain kasvu luo uutta jaettavaa. Suomeen tarvitaan kasvuhakuisia sijoituskohteita. Me haluamme käynnistää keskustelun yrittäjyydestä ja kasvusta. Miten yrittäjyydestä, riskinottamisesta ja kasvusta tehdään haluttavia? Miten epäonnistumisesta tehdään vain yksi asiankuuluva kokemus matkan varrella? Miten yrittäjistä tehdään sankareita ja esikuvia?

Runsaasti osallistujia seminaarissa

Pyrkimyksessämme parantaa suomalaista yrittäjyysilmapiiriä päätimme järjestää seminaarin, jossa keskitytään pohtimaan yrittäjyyden esteitä, kasvun mahdollistamista ja Suomen tulevaisuuden kuvaa. Kotimaamme Ompi Suomi- seminaari järjestettiin Helsingin Pörssisalissa tiistaina 25.5.2010. Asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme, sijoitusalan ihmisiä ja yrittäjiä aihepiiri kiinnosti – paikalle saapui noin 230 osanottajaa.

Peter Fagernäs ja Juhani Elomaa haastoivat meidät miettimään omistajuuden merkitystä. Taaleritehtaan hallituksen puheenjohtaja Peter Fagernäs avasi Kotimaamme Ompi Suomi - seminaarin: ”Tänään koitamme löytää ratkaisuja siihen, miten yrittäjyyttä voitaisiin edistää niin Suomessa kuin Euroopassa yleisestikin. Talouksiamme ei saada kuntoon ilman sitä, että suomalainen ja eurooppalainen kilpailukyky paranee suhteessa maailman jättiläisiin Aasiassa ja muualla.”

Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa toivoi, että me kaikki seminaarin osanottajat miettisimme omistamisen ideologiaa. Vieraillessaan Venäjällä Juhani törmäsi toistuvasti ilmiöön, jossa venäläinen pankki määritteli omassa strategiassaan yhdeksi keskeiseksi arvoksi, että tämä pankki tekee työtä oman maan – Venäjän- eteen.

Juhani kysyikin meiltä seminaarin osanottajilta: ”Olemmeko me suomalaiset sinisilmäisiä? Suomessa on pakko olla kasvua, mistään muualta ei tule uutta jaettavaa. ” Sillä on merkitystä, kuka omistaa. Me tarvitsemme kotimaista pääomasijoittamista ja kotimaiset omistajat, jotta Suomi saadaan kasvuun.

Näkökulmia Euroalueen kriisiin Sixten Korkmanin puheenvuorossa

Omassa puheenvuorossaan tohtori Sixten Korkman, EVA:n ja ETLA:n toimitusjohtaja, avasi keskustelun Suomen talouden tulevaisuudesta ja kasvuyrittäjyyden mahdollistamisesta. Aluksi hän pohti käsillä olevan euroalueen kriisin syitä ja seikkoja, jotka ovat johtaneet nykytilaan. Selityksiä löytyikin: jäsenmaiden liiallinen heterogeenisyys, turvajärjestelmien pettäminen ja finanssimarkkinoiden vahtikoiran roolin epäonnistuminen, jotka ovat johtaneet liian auliiseen heikon politiikan maiden rahoittamiseen.

Markkinoiden tulee toimia, valtion vain tukea

Tohtori Korkman summasi: ”Meillä euromailla on siis ollut käytössä yhteinen rahapolitiikka, mutta ei muuta yhteistä poliittista pohjaa. Euroopan konvergenssin sijaan on tapahtunutkin jäsenmaiden erkaantumista. Julkisen talouden tasapaino on paras Suomessa, muilla mailla talouden alijäämät ovat mykistyttävän suuria. Etelä-Eurooppaa kohtaan koetut ennakkoluulot ovat osoittautuneet todeksi.

Turvajärjestelmät ovat pettäneet. Rahoitusmarkkinatkaan eivät toimineet vahtikoirana niin, että huonosti käyttäytyvien maiden kohdalla olisi syntynyt riskipreemiota. Niitä on vasta nyt alkanut syntyä. Ajateltiin koko ajan, että jos jollain menee huonosti, niin muut maat hoitavat ja tulevat auttamaan. EU on tehnyt liian vähän, liian myöhään ja liian haparoiden. Itse asettaisin suurempia toiveita finanssimarkkinoiden korjaaville toimenpiteille. Nyt kaikki tapahtui vain niin nopeasti ja rajusti, että tilanne on johtanut kriisiin. ”
 

Valtion roolista Korkman nosti voimakkaasti esiin näkökulman, että valtio voi luoda vain yleisiä edellytyksiä taloudelle – ei ohjata sitä. Taloutta tukee mm. kannustava sosiaaliturva, investoinnit inhimilliseen pääomaan ja siedettävällä veroasteella kestävästi rahoitettavissa oleva ja toiminnallisesti tehokas julkinen sektori. ”Markkinoiden pitää toimia, valtio vain tukee”, summaa Korkman.

Selvitysmies Puttonen huolissaan Suomen kasvuyrittäjyyden tilasta

Sixten Korkmanin jälkeen estradille astui Aalto Yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen, joka lähti puheenvuorossaan kehittelemään Korkmanin esittämien valtion toimien rinnalle kasvuyrittäjyyden teesejä. ”Ministeri Pekkarisen asettamana selvitysmiehenä olen miettinyt, mitä valtiollisten toimenpiteiden pitäisi olla, että yrittäjyys saataisiin kasvuun. Ennen Suomi oli globaalin kilpailukyvyn ykkönen, nyt yhdeksästoista.”

Puttosen tekemän selvityksen mukaan kasvuyrittäjyys ja kansainvälistyminen ovat järjestelmämme keskeiset puutteet. Investoinnit teknologiaan ja osaamiseen eivät ole synnyttäneet merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita eli uusia kasvuyrityksiä.
Miten sitten uuteen alkuun ja kasvuyrittäjyyden tielle? Puttosen mukaan meillä on tehty jo ihan riittävästi selvityksiä: ”Meillä Suomessa on selvittämisen kulttuuri, joka on eräänlainen sijaistoiminto. Tehdään vain selvityksiä, kun ei huvita ryhtyä tekemään oikeasti. Nyt ovat hyllyt jo täynnä selvityksiä, niitä ei tarvita enää yhtään lisää. Näin voin sanoa selvitysmiehen oikeudella.”

Suomessa pulaa kansainvälistymisen osaajista

Myös Puttonen painotti Korkmanin tavoin valtion roolia vain edellytyksien luojana: ongelmana professori Puttosen selvityksen mukaan on se, että Suomessa aikaisen vaiheen rahoitus toimii huonosti, jopa huonommin kuin kymmenen vuotta sitten. ”Leimallista sille on, että se on valtion rahaa. Jos yritystoiminta lähtee liikkeelle siitä, että ratkaisut tehdään valtion toiveiden mukaan –se on valtion rahoituspolulla, ei markkinavetoisella polulla”, sanoo Puttonen. Valtion roolista puhuttaessa päästiinkin Puttosen johdolla keskustelemaan unelmatilanteesta, joka olisi sellainen, että valtiota ei tarvittaisi ollenkaan, vaan yksityinen sektori toimisi ja hoitaisi kasvurahoituksen.

Kasvuyrittäjyyden rahoituksen puutteen lisäksi Puttonen nosti ongelmaksi osaamiseen puutteen. ”Tällä hetkellä ei ole ihme, että ei synny kovia riskejä ottavia kasvuyrityksiä enempää. Pääomista ei ole puutetta, mutta osaamisesta on. Meillä on todella vähän sellaista osaamista, kuten hallituksen jäseniä, jotka tietävät miten kansainvälistymispolku menee eteenpäin. ”
 

Miten eri tahot voisivat edistää kasvua - aiheena paneelikeskustelussa

Sixten Korkmanin ja Vesa Puttosen esiintymisten jälkeen oli vuorossa paneelikeskustelu, jonka osanottajina nähtiin kansanedustaja ja yrittäjä Eero Lehti, Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala, Keskinäisen eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria sekä professori Vesa Puttonen.

Paneelin puheenjohtaja Juhani Elomaa avasi keskustelun väittämällä, että suomalaiset eivät pidä siitä, että toimintamallit muuttuvat. Tällä haettiin panelistien mielipiteitä nykytilanteesta, jossa on pakko muuttaa toimintatapoja, jotta Suomi saadaan kasvuun. Panelisteista Eero Lehti kommentoi aiheeseen: ” Suomalaiset ovat turvallisuus- ja vakiintumishakuisia. Pyrkimystä normaalin ylittäviin asioihin ei ole. Meillä on kansasta ehkä 10-15% sellaisia ihmisiä , joille kasvaminen on arvo, jota he pyrkivät elämässään toteuttamaan. Tällaista arvopohjaa ei Suomessa tueta. Yrittäjätkin haluavat jäädä mukavuusalueelle. Riski epäonnistumisesta on liian suuri. Nämä ovat vakavia asioita, joita on vaikea muuttaa, koska Suomessa omistamiseen liittyy myös kateutta.

Tästä johtuen varakkuus joudutaan pitämään Suomessa hyvin matalalla profiililla. Meillä on huolestuttavia piirteitä, joita on hidasta korjata. Pitäisi miettiä asioita siltä kannalta, että kannattaako Suomessa ylipäätään ryhtyä yrittäjäksi? Meillä palkansaajan asema on maailman paras, ja se johtaa siihen, että normaali ihminen hakeutuu palkansaajaksi, ei yrittäjäksi. Meidän pitäisi siis mitata onko kannattavaa olla palkansaaja vai ryhtyä yrittäjäksi!”

Rakenteiden muuttamisen aika

Matti Vuorian mielestä tilanne on nyt itse asiassa hyvä, koska nyt ollaan kriisissä: on pakko alkaa tapahtumaan. ” Elvytyksen eväät on syöty, ja sekin on eräänlaista jäädyttämistä. Nyt on ryhdyttävä korjaamaan rakenteita – julkisen sektorin eri toiminnoissa on ryhdyttävä toimiin. Kasvu on yhteiskunnan kehityksen ja koko dynamiikan kehys. Ja meiltä se puuttuu.”

Petri Vanhala kommentoi työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta asiaa: ”Työmarkkinajärjestöjen pitäisi toimia vakaammin.”

Vesa Puttosen näkemyksen mukaan meillä, jos missä, pitäisi olla yksilöllä mahdollisuus ottaa riskejä, mutta Suomessa toimitaan päinvastoin –rahat on pankkitilillä ja ollaan ison firman palkkalistoilla. ”Suomessa yliarvostetaan ylikoulutusta. Yhteiskunta ylipäätään arvottaa tekemistä niin, että työntekoa ei arvosteta riittävästi. Suomalaisista aika monen unelma on päästä olemaan tekemättä mitään. Ja tämä on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksytty asia. Sen sijaan, että ihmiset yrittäisivät ja sitä arvostettaisiin. Arvojohtamisella on suuri merkitys, mistä sitä saataisiin? ”, kommentoi Puttonen.

Paneelin keskustelu oli polveilevaa, mielipiteitä esitettiin vahvasti ja rohkeasti. Juhani Elomaa veti paneelin annin yhteen toteamalla: ”Kyse on rohkeudesta. On rakenteiden muuttamisen aika, pakkokin. On aika tehdä jotain, joka tulee siitä, että selvityksistä päästään tekemiseen. Ja omistajuuden pitäisi tulla esiin. Omistajuus pyrkii aina rationaaliseen tekemiseen ja toimintaan.”

Miltä tuntuu yrittäminen oikeasti, Mika Anttonen?

Paneelissa nostettiin esiin rohkeuden ja oikean asenteen puute, ja sen vaikutus suomalaiseen vaisuun kasvuyrittäjyysilmapiiriin. Viimeinen puhuja olikin yleisen asennemaailmaan ääripäästä - lavalle astui nuori kasvuyrittäjä Mika Anttonen, joka erittäin innostavalla ja dramaattisellakin puheellaan sai kuulijat puolelleen. Salissa kuultiin raikuvia suosionosoituksia ja jopa hihkumista, kun Anttonen paukutti tuntemuksiaan yrittäjyydestä Suomessa.

Anttonen on aito kasvuyrittäjä. Hän on luonut omistamastaan ja johtamastaan ST1-huoltoasemaketjusta menestyksen. Mika Anttonen on ottanut ison riskin luopuessaan hyvin palkatusta päivätyöstä ja erinomaisista uranäkymistä. Riski on kuitenkin kannattanut: ST1-ketju on laajentunut jo ulkomaille Ruotsiin ja Puolaan sekä valmistaa ensimmäisenä maailmassa täysin uniikilla innovaatiolla jätteestä bioetanolia. Kaiken tämän Anttonen on saanut aikaan jääräpäisellä yrittämisellä, suurella rohkeudella ja peräänantamattomuudella. Anttonen kertoi yrityksensä tavoitteista seuraavaa: ”Me yritetään todellakin aidosti kasvaa. Ja luoda semmoista osaamista tähän maahan, jolla olisi myös kansainvälistä kiinnostusta.”

Valitettavasti kasvuyrittäjän osa Suomessa ei ole todellakaan ruusuilla tanssimista. Tämä tuli varmasti selväksi kaikille seminaarin osanottajille. Anttosen sanojen mukaan yrittäjyys palkitsee Suomessa aika vähän: ”Pääomaa ja lainaa investointeihin ja tukea uusiin konsepteihin ja innovaatioihin ei Suomessa tule.”

Työntekemisen tahtotila rapistunut

Anttonen oli myös erittäin huolissaan Suomen kilpailukyvystä jatkossa ja kasvuyrittäjyyden tilasta: ”Jos me halutaan oikeasti Suomessa pärjätä, niin kyllä tämä kasvuyrittäjyys on asia, mikä pitäisi saada toimimaan ja nopeasti. Meidän pitää tähdätä maailmalle, olla maailman parhaita. Epämukavuusalueelle meno on meidän suurin ongelma. ”

Mika kertoi puheenvuoronsa kevennykseksi havainnollistavan anekdootin intiaaneista: ”Ennen vanhaan intiaanit olivat hakemassa metsästä ruokaa henkensä pitimiksi ja yksi piti leiritulta yllä. Suomessa tilanne on tänä päivänä se, että kaikki ovat Suomessa nykyisin leiritulella lekottelemassa ja pitämässä hauskaa, paitsi yks jätkä, joka on hankkimassa jostain niille kaikille muille ruokaa viimeisillä voimillaan.” Anttonen otti näin voimakkaasti kantaa Suomessa vallitsevaan mukavuuden ilmapiiriin: ”Tää nykyinen meininki ei tule jatkumaan, että voi elää hyvää elintasoa suuryritysten palkkalistoilla. Me Suomessa pyritään siihen, että ei tarvitse tehdä töitä. Työntekemisen tahtotila on rapistunut."

Kiitos osallistumisesta!

Anttosen puheenvuoro jätti lähtemättömän jäljen seminaarin osallistujiin. Saimme konkreettisen esimerkin siitä, miksi kasvuyrittäjiä ei Suomessa ole, ja miksi heitä ei tämänkaltaisella systeemillä jatkossakaan tule olemaan. On siis todellakin aika herätä ja ryhtyä muuttamaan järjestelmiä, kannustimia ja ennen kaikkea asenneilmastoa ja suhtautumista työhön. Näitä asioita jäimme kaikki miettimään, ja vilkas keskustelu jatkuikin cocktail-tilaisuuden muodossa.

Me Taaleritehdaslaiset haluamme lämpimästi kiittää kaikkia seminaarin osallistujia sekä kaikkia puhujia ja esiintyjiä. Päivän anti oli monipuolinen ja ajatuksia herättävä, ravistelevakin. Saamamme palautteen mukaan esitysten tasoa pidettiin erittäin korkeana, antia mielenkiintoisena ja koko seminaaria ylipäätään tarpeellisena. Näistä asioista pitää keskustella. Ja tämä keskustelu tulee jatkumaan. Lupaamme palata aihepiiriin ja jatkaa omalta osaltamme suomalaisen kasvuyrittäjyyden tukemista ja sen mahdollistamista.

Pysy kuulolla, pian kokoonnumme jälleen! 

Lataa Sixten Korkmanin ja Vesa Puttosen esitykset. (pdf 929 kb)