Tuulivoimaloiden maisema-, luonto ja turvallisuusvaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutuksiin vaikuttavat useat tekijät. On tärkeää sijoitella tuulivoimalat järkevään muodostelmaan, jolla varmistetaan ensinnäkin jokaisen voimalan optimaaliset tuuliolosuhteet, mutta myös maisemavaikutukset.
Tärkeää maisemallisesti on myös tuulivoimaloiden koko ja väri. Tuulivoimalan väri valitaan niin, että se soveltuu mahdollisimman hyvin taustalla olevan taivaan pääasiallisesti vallitsevaan väriin. Tästä syytä Suomessa tuuliturbiinit ovat yleensä luonnonvalkoisia. Tuuliturbiinin torni voidaan myös maisemoida rungosta, mikä käytännössä tarkoittaa rungon liukuvärjäämistä ympäröivän maaston mukaan (esim. kallio, metsä, niitty jne.).
Maisemaan vaikuttaa myös laitoksen toimivuus, pyörimisnopeus, sääolosuhteet ja valon ja varjon vilkkuminen eli niin sanottu shadow flicker. Vilkkumisilmiön vaikutukset tutkitaan jokaisen tuulihankkeen osalta erikseen ja kattavasti. Ilmiön ei ole havaittu vaikuttavan luontoon tai ihmisiin häiritsevästi, silloin kun tuuliturbiinit sijoitetaan riittävän etäisyyden päähän asutuksesta.
Luontovaikutukset
Tuulivoimalan käyttö ei vaikuta sen ympärillä olevaan kasvillisuuteen ja myös metsänhoitoa ja maanviljelyä voidaan jatkaa normaalisti. Tuulivoimaloiden vaikutukset linnustoon aiheutuvat pääasiassa käyntiäänen ja lapojen liikkeen vaikutuksesta. Yleisesti ottaen lintujen törmäysvaara on melko pieni. Törmäysriskin suhteen on havaittu, että paikallislinnut tottuvat tuulivoimaloihin ja osaavat lähes poikkeuksetta väistää niitä. Kilometrin mittainen tuulivoimalarivi aiheuttaa keskimäärin vähemmän lintukuolemia kuin kilometri maantietä tai korkeajännitejohtoa (J.Koistinen Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset, 2004. Ympäristöministeriö). Muuttolintujen päämuuttoreiteille ja levähdyspaikkojen läheisyyteen isojen tuulipuistojen rakentamista tulisi kuitenkin välttää.
Turvallisuusvaikutukset
Tuulivoimalat eivät aiheuta lähiympäristölleen merkittäviä turvallisuusriskejä. Suurimmat riskit liittyvät talven aikana mahdollisesti irtoilevaan jäähän ja lumeen. Riski irtoilemiseen on kuitenkin hyvin pieni. Yleisohjeena neuvotaan välttämään roottorin halkaisijan alueella liikkumista, eli lavanmitan päässä tuulivoimalasta. Nykyturbiineihin on mahdollista saada myös lapalämmitys, joka ehkäisee jään kertymistä tuulivoimaloiden lapoihin. Jäänkertymistä voidaan tarkkailla myös jääantureilla ja turbiinien tehoa voidaan rajoittaa tarvittaessa. Lentoturvallisuuden kannalta tuulivoimalat tulee merkitä lentoestevaloilla.

